Kommentit merkintään: Food, Inc.

Kirjoittaja: Lumi

Lumi — Tue, 01 Dec 2009 08:42:38 +0000

Tehotuotanto.net -osoitteessa on nähtävillä videokuvaa 101 suomalaiselta tilalta vuosilta 2006 ja 2007. Minusta näissä kuvissa ja videoissa nähdään selvästi suomalaisen eläintuote-tuotannon kipupisteet ja totuus punaisten tupien takana. Mistään yksittäistapauksista ei ole siis kyse. Kamalinta minusta on, että Evira tarkisti nämä tilat pian videoiden julkaisun jälkeen, eikä löytänyt niistä mitään vikaa. Eli näkemämme on tiloilla arkea ja eläinsuojelulain mukaista!
Food, Inciä en ole vielä nähnyt, mutta tarkoitus olisi.

Kirjoittaja: Elina

Elina — Sun, 22 Nov 2009 07:56:28 +0000

Maisku, askel parempaan suuntaan olisi ainakin luomutuotannon tukeminen, eläinsuojelulainsäädännön merkittävä kiristäminen sekä lihan ja muiden eläintuotteiden hinnan korotus.

Kirjoittaja: Maisku

Maisku — Fri, 20 Nov 2009 14:51:24 +0000

Olen samaa mieltä. Minua kiinnostaisikin, mitkä ovat nimenomaan ne suomalaisen maatalouden ja yhteiskunnan kipupisteet, joista keskustelua pitäisi täällä käydä. Toisaaltahan Suomen ongelma on ehkä Amerikkaa enemmän juuri tuo imagollisuus. Maaseutu on niin läpitunkevasti läsnä vielä edellisen suomalaissukupolven elämässä, että kipupisteitä ja huonoja käytäntöjä ei haluta tai osata nähdä.

Kirjoittaja: Elina

Elina — Fri, 20 Nov 2009 06:31:07 +0000

Maisku, kiitos kommentista! Taisinkin jo tuolla kirjoituksessani mainita, että tilanne on Suomessa ja Euroopassa hiukan erilainen verrattuna Yhdysvaltoihin. Vaikka nautaeläimillä olisikin verrattain hyvät oltavat, ei häkkikanaloiden, broilerikasvattamoiden tai suursikaloiden olemassaoloa voida kieltää eikä varsinkaan pitää niitä eläimille tai ympäristölle optimaalisimpana toimintana.

Kirjoittaja: Maisku

Maisku — Thu, 19 Nov 2009 22:45:14 +0000

Reiluuden vuoksi on minusta sanottava, ettei Suomessa kai olla maataloudessa niin pitkällä kuin Amerikassa. Täällä on yhä niitä punaisia navetoita ja lehmiä, jotka käyskentelevät kesät laitumella syöden ihan sitä ruohoa ja ovat talvet pihatossa, jossa voivat käydä lypsyllä silloin kun siltä tuntuu ja syödä silloin kun on nälkä (ei tosin kaikilla tiloilla).

Osa maatiloista on kulkenut suvussa sukupolvia, jolloin motiivina ei ole raha, vaan rakkaus maata ja eläimiä kohtaan. Tosin joskus pohdin, onko rahan ansaitsemisesta työllä (ja sitä maatilalla jos jossain riittää) tullut rikollista? Ikään kuin toimistotyö olisi jollakin tavalla oikeutetumpaa ja tuottavampaa, mikä kuulostaa hullulta.

Tilakoko ei Suomessa itsestäänselvästi tarkoita sitä, että eläimillä olisi huonot oltavat. Ei toki päinvastoinkaan.

Käsittääkseni maanviljelijät eivät myöskään itsestäänselvästi halua isoja lehmiä, koska niiden poikimiset voivat olla vaikeita. Lehmän terveys on viljelijän ensisijainen etu.

Rinnastettiinko edeltävässä kommentissa Suomen ja USA:n käytännöt sen perusteella, että Suomessa on yksi (?)Helsingin yliopiston alainen koetila, jossa tutkitaan lehmän ruoansulatusta? Onko vastaavia tiloja enemmän? Onko tutkimuksen tavoitteena teollisuuden etu vai tieteellinen tieto? Vastauksesta riippuen puhutaan kai eri alojen etiikasta – joko teollisuuden tai tieteen.

En kommentillani halua niellä maatalouden ideaalikuvia itsestäänselvinä, mutta joskus minua harmittaa, että otetaan yksittäisiä esimerkkejä ja taivastellaan niitä. Jos tavoite on aito keskustelu, eläinten hyvä kohtelu tai mahdollinen maito- ja lihatuotannon vähittäinen hiipuminen, hurskastelu (kumminkin puolin)johtaa vain oikeamieliseen närästykseen, ei lopputulokseen.