Voi olla, että käsitykseni kirjasta olisi tällä hetkellä hiukan erilainen, jos sitä ei olisi hypetetty noin hirveästi ja vähän väärin perustein.

Helppoa arkiruokaa vegaanille tuo ei missään nimessä ole, ennemminkin haute cuisine -luokan kokin opas vegaaniseen ruuanlaittoon, jollaisesta on ollut selkeä puute. Opusta selaillessani on ekaa kertaa alkanut oikeasti tehdä mieleni maistella tämäntyyppistä “fiinimpää” murkinaa. Ei ehkä ihan tyypillintä omaa ruuanlaittoani, mutta varmasti joitain ideoita tulee käytettyä seuraavilla illallisilla. Plussaa tulee siitä, että ohjeet ovat harvinaisen selkeitä ja opettavaisia. Tuo pakollinen etiikkaosuus tuntuu minustakin etikalta, mutta konteksti huomioiden lienee tällä kertaa paikallaan.

Ronnen kutsuu Gardeinin keksijää ihan implisiittisesti ystäväkseen, ja mukana on parin sivun haastattelu hänestä. Kaikilla on varmaan omat lempparinsa “feikkilihoissa”, mutta niin kauan kuin samaa valmistustapaa voi käyttää muihinkin, en pitäisi sitä ongelmana. Tosin, olenkin huono noudattamaan reseptejä sellaisenaan.

Okriina, oon viime aikoina lueskellut pääasiassa sekaruokakeittokirjoja ja ammentanut niistä enemmän ideoita kuin mistään vegaanikeittokirjasta pitkiin aikoihin. Leivontakirjat on sitten asia erikseen, Vegan Cookies Invade Your Cookie Jar esimerkiksi on todella inspiroiva ja hyödyllinenkin.

Heli, no nettisivujen perusteella ainakin vähän vaikuttaisi siltä…