Olen kerran aikaisemmin tehnyt ja syönyt sushia, eikä siitä kerrasta jäänyt hirveän hyvät fiilikset. Merilevä maistui liikaa kalalle ja tuntui ällöttävän sitkeältä suussa. Eilisiltainen sushinsyöntiyritys vol. 2 sujui kuitenkin huomattavasti paremmissa merkeissä, ja sushi oli itse asiassa todella hyvää!
Sushin tekeminen ei ole vaikeaa, ja maki-rullien pyörittely on tietysti syömisen lisäksi se hauskin vaihe koko hommassa. Ennen kuin aloitat sushien tekemisen, varmista, että kaapista löytyy ainakin seuraavia juttuja:
- sushiriisiä
- riisiviinietikkaa
- japanilaista soijakastiketta
- nori-merileväarkkeja
- wasabia
- tofua/kurkkua/porkkanaa/avokadoa yms.
- bambumatto
- syömäpuikot
MAKI
Ensimmäinen vaihe on sushiriisin keittäminen. Ohjeet löytyy pussin kyljestä. Sitten leikataan porkkanat, kurkut, avokadot, tofut tai vastaavat ohuiksi suikaleiksi.
Maki-rullien tekeminen aloitetaan laittamalla merileväarkki bambumaton päälle. Merileväarkille levitetään kostutetuin käsin ohut kerros riisiä noin 2/3 arkin pituudesta. Arkin alkupäähän laitetaan pieni määrä suikaloituja täytteitä ja koko homma rullataan tiiviiksi rullaksi. Muista kostuttaa hiukan merileväarkin loppupäätä, jotta se “liimautuu” kiinni. Lopuksi rulla leikataan sopiviksi suupaloiksi.
NIGIRI
Nigiri on ehkä helpoin tapa aloittaa sushien syöminen, jos vierastat merilevää. Keitetystä riisistä muotoillaan kostutetuin käsin sopivia suupaloja, joiden päälle voi laittaa esimerkiksi hetken soijakastikkeessa marinoituja tofukuutioita. Koko systeemi kiinnitetään lopuksi merileväsuikaleella. Omista versioistani ei tullut ihan muotovalioita…
Kun päästään syömisvaiheeseen, jokaiselle syöjälle varataan dippailuun oma kippo soijakastiketta, johon jokainen voi halutessaan sekoittaa wasabia.
Tämä oli aloittelijan pelkistetty versio aiheesta, mutta nyt kun pääsin sushien makuun, on jatkossa varmasti luvassa jotain muutakin. Kiinnostaisi kokeilla ainakin California roll -tyyppisiä, joihin voi täytteeksi laittaa esimerkiksi (soija)tuorejuustoa tai majoneesia.
Kommentteja: 15
Teitpä kauniita susheja ja nigireja. Raw food kurssilla tehtiin kalattomia susheja ja olivat niin hyviä, että joskus niitä kotonakin teen.Itse tykkään paljon merilevän mausta.
Sitä aina välillä joutuu huonon sushin kohteeksi, mutta ne hyvät kokemukset hakkaavat ne huonot kokemukset niin 6-0 ettei sushin syömistä voi lopettaa kun siihen on kerran ryhtynyt.
yaelian, en tajua mikä mulla tossa merilevässä tökki viimeksi niin pahasti vastaan, kun eilen sen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Outoa, mutta hyvä kun pääsin fobiastani eroon :)
jams, joku kumma addiktio näihin kyllä tulee…
Salaisuus onkin totuttaa itsensä sushiin saken kanssa. :D
Janne, siitä sakestahan se tietenkin johtui! Se unohtui täysin viime kerralla, joten ei ihme, jos ei maistunut…
Mulle kävi ensimmäisellä sushinsyöntikerralla tuon merilevän kanssa ihan sama juttu, se kalamainen maku ja haju on vegaanille ehkä aluksi vähän liikaa :D Itse käytän sushiin aina puuroriisiä, rakenne on täsmälleen samanlainen ja sitä tulee käytettyä muihinkin ruokiin.
Anne, kiitos puuroriisivinkistä! Mulla ei kyllä yleensä ole mitään riisiä kaapissa, joten ehkä mä jatkossakin ostan sushiriisiä kun ei sitä oikein muihin tarkoituksiin tule käytettyä.
Itse pidän kovasti erilaisista levistä sushissa ja kaikessa muussakin. Se ns. kalamainen maku yhdistyy mielessäni enemmän mereen kuin fisuihin. Nykyisin teen sushini usein hirssistä, koska riisin syöminen ei oikein innosta eko-syistä.
Okriina, ei se merilevä mun mielestä nyt maistunut ollenkaan niin kalaisalta kuin viimeksi. Enemmän tosiaan mereltä kuin kalalta. Tottumiskysymys tämäkin näemmä :)
Sushia voisi kokeilla tehdä ohrasta, se muistuttaisi ulkonäöltään ja maultaan enemmän riisiä kuin hirssi.
Minä tein kerran tuollaista maki-mallista sushia japanilaisen naisen kanssa. Se nauroi itsensä tärviölle, kun minä halusin laittaa siihen tofua. Eli ei liene lähelläkään oikeaoppista.. mutta mikäpä siinä, minä aion vastaisuudessakin syödä maki-sushishani tofua.
Esteria, veikkaan, että japanilaiset olisivat kyllä nauraneet itsensä kipeiksi tuota meidän koko sushinteko-operaatiota katsellessa, saatin sitten syömisvaihetta seuratessa :D Ei siinä enää yhdet tofut tunnu missään.
Mutta noin yleisesti ottaen mun mielestä fuusiokeittiö on ihan jees, ei kaiken tarvitse olla sitä aitoa autenttista alkuperäistä ja sääntöjenmukaista.
Moi! Mistä löytyis vegaanista wasabia, tässä, mikä vaivalla löytyi, on laktoosia. :/
Elfslayer, Blue Dragon -merkkinen wasabi on ainakin vegaanista, ja sitä löytyy melkein joka kaupasta.
Jos haluaa yhdistää autenttisesti tofun ja sushin, kannattaa tutustua inarisushiin. Kyseessä siis uppopaistetusta ja marinoidusta tofusta tehdyt taskut, jotka täytetään sushiriisillä.
En tiedä pystyykö noita aburageja eli taskuja tekemään itse, tai luultavasti se on ainakin aika hankalaa, mut hyvinvarustetuista aasialaisista marketeista noita saa valmiina.
h, joo olen kyllä kuolannut inarisushin kuvia netistä vuosikaudet, mutta en ole päässyt sitä vielä maistamaan. Ostin juuri Vegetarian Sushi -nimisen kirjan, jossa neuvotaan myös inarien tekeminen kuvien kera. Raaka-aineet vaan puuttuu…